Vaihtokaupan myötä minulle langennut ilo ommella kauniista kankaista kasseja on saanut käsinkosketeltavia muotoja.

Malli on vanha tuttu, kankaatkin siis aikaisemmin esiteltyjä. Kassiompelujen myötä olen pikkuhiljaa edistynyt ompelujärjestyksen viilaamisessa siinä määrin, että kääntöaukonkin saumat alkavat olla melko huoliteltuja. Pohjan viimeistelyn kanssa sen sijaan on edelleen tekemistä, onneksi virheet ovat varsin siedettäviä. Ammattilainen olisi toki taatusti tehnyt siistimpää jälkeä, mutta hintakin olisi saattanut olla hieman erilainen...

Kankaat ovat todella ihastuttavia, yläkuvassa Marimekon Olkikukka (oikealla) näyttää tosin aivan liian tummalta. Liskokangasta jäi yli vain rippeet, Olkikukkaa jäi melkeinpä toisen samanmoisen kassin verran ylikin. Pääsimme jo Tikrun mamin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mitä kankaista tehdään: minä saan pitää Olkikukan, Tikrun mamin Tyty käyttää lisko- ja vuorikankaat omiin käsitöihinsä. Näiden lisäksi odottamassa on vielä yksi Marimekko-kangas, josta jossain vaiheessa on määrä syntyä kolmas samanmallinen laukku Tikrun mamille.

Lähikuvasta käy paremmin ilmi Olkikukka-kankaan oikea väritys. Kuten kuvasta voi päätellä, kassi on vuoritettu yksivärisellä puuvillalla, toisella sisäsivulla on reilunkokoinen vetoketjullinen tasku. Liskokankaisessa kassissa vuori on hehkuvan auringonkeltainen. Koska nimikointinauhani väritys ei istunut kummankaan kassin sävyihin, ompelin tuotemerkkini suosiolla kassien sisäpuolelle. Pois en sitä kuitenkaan halunnut jättää.

Tikrun mami tuntui olevan tyytyväinen kasseihin, joten vaihtokauppa oli oikein onnistunut!