lauantai, 10. maaliskuu 2007
Erilainen erojuhla?
En haluaisi oikeastaan ajatellakaan tilannetta, että itse olisin erojuhlien tarpeessa. Jollekulle itseni tyyppiselle (monien mielestä tylsälle ja ankealle nynnylle?) voisi sopia Sinkkujuhlat, joissa polttari- ja hääjuhlatraditioista muokattaisiin käänteisversiot hyvässä hengessä. Miten olisi "sinkkusaunat", jossa ystävät pesisivät eronneesta naisesta tämän entisen elämän kivut ja säryt samoin kuin morsiussaunassa pestään tulevasta vaimosta vanhojen suhteitten painolastit? Tai leikki 12 kuukaudesta, jossa ystävien tehtäväksi lankeaa uussinkun vieminen naistentansseihin, baariin, kiertelemään autokauppoihin, lenkille, kuntosalille, festareille jne. Juhla, jossa katsottaisiin eteen, ei taakse päin ja ammennettaisiin sinkkuelämän hyvistä puolista ja mahdollisuuksista. Varmasti jokaisen eron akuutissa kriisivaiheessa on surtu, säälitty ja oltu katkeria niin, että eronnut ansaitsee juhlansa siinä vaiheessa, kun kokee keränneensä itsensä kasaan uuteen elämänvaiheeseen.
Voi olla, että ajatukseni mukavista ja eteenpäinsuuntautuneista pirskeistä hyvien ystävien kanssa on utopistinen ja naivi. Saattaahan olla, että eronnut kaipaakin selviytyäkseen vielä olkapäätä ja myötäeläjää päättyneen parisuhteen kipupisteille, katkeruuksille ja kaunoille. Olisi kuitenkin lohdullista ajatella, että ainakin joillekin maljan kohottaminen uudelle alulle voisi olla mahdollista toiveikkaissa ja lämminhenkisissä merkeissä.
Kommentit