Taisin taannoin mainostaa ostaneeni Kontista noin 250 g Sandnesin Fritidsgarnia, josta suunnittelin neulovani ja huovuttavani isälleni kotitossut. Katsastin suuntaviivoja sopiville puikoille ja silmukkamäärille Käspaikasta, mutta muutoin päätin tehdä tossut näppituntumalta omasta päästä. Lievää uskonpuutetta oli havaittavissa, kun blogimies epäili minun neulovan sittenkin kypärämyssyä. Vielä ensimmäisen tossun huovutuksenkin jälkeen näytti siltä, että kokonsa puolesta tuli tehtyä lämmikettä blogimiehen numeron 46 kanoottiin, mutta onneksi isä sovitti tossua sen kuivuttua ja ilmoitti pitävänsä sitä juuri sopivan kokoisena. Kun isäni ohitusleikkauspäivä (17. päivä kuluvaa kuuta) läheni, päätin jykertää tossut valmiiksi niin, että ne voisi viedä jo sairaalaan ilahduttamaan ja lämmittämään toipilasta.

Tossut on neulottu 5,5 mm puikoilla tiimalasikantapäästä alkaen ja kantapään jälkeen sivuun on lisätty silmukoita niin, että pyöröneuleosa on tehty 48 silmukalla. Tossut ovat sileää neuletta lukuunottamatta tossunsuun kolmen silmukan ainaoikein-reunaa. Lankaa sain kulumaan noin 100 g. Lopullisen muotonsa töppöset saivat 40 asteen pikapesussa parin froteepyyhkeen kanssa. Vähän leveänsorttisethan nuo ovat, joten seuraavat tossut pitänee tehdä tavoitellusta koosta riippuen 40-44 silmukalla. Parhaassa tapauksessa lopusta 150 grammasta riittää kaksiinkin räpylänlämmittimiin.

Koska isäni pitää kotioloissa jonkinlaisia tossuja lähes aina, ne tahtovat kulua päkiän ja kantapään kohdalta puhki. Niinpä hän toivoi näihin tossuihin nahkapohjia kulutuskestävyyttä parantamaan. Koska minulla on naapurin lahjoitusten myötä enemmän kuin hyvä valikoima erilaisia nahkoja, toivetta ei ollut vaikea toteuttaa.

"Anturat" ovat ihanan pehmoista ja notkeaa mokkanahkaa. Päädyin ompelemaan ne tossun pohjiin käsin sen jälkeen kun sain reijitettyä reunat nahkapaskalla (sillä nimellä olen lapsesta asti tottunut kyseistä työkalua kutsumaan). Ompelulankana käytin jotakin tuntematonta keinokuitu- tai sekoitelankaa, jonka arvelin kestävän paremmin kuin puhtaan villan.

Elämäni ensimmäisistä huovutetuista tossuista tuli siis ilmiselvät karhuvaarin tassut. Kokemuksesta rohkaistuneena teen varmasti lopustakin Fritidsgarnista tossuja - ja pidän jatkossakin silmällä Kontin lankavalikoimaa, josko sieltä tämänkaltaisia aarteita löytyisi toistekin.