Sukkasato on kuin onkin osaltani turvattu - minä raportoin sadonkorjuustani Heinäladon puolella. Vielä elokuun lopussa näytti siltä, ettei minulla ole ensinkään räpylänlämmittimien neulomiseen soveltuvaa lankaa. Hätäpäissäni ostin Kontista vajaat 250 g Fritidsgarnia (neljällä eurolla) ajatuksena neuloa ja huovuttaa isälleni kotitossut, langan väri kun oli kerrassaan ukinruskea. Koska edelleen haudon mielessäni sopivaa tossumallia, olin suorastaan pakotettu ostamaan kerän Nallea (oikeaan lankakauppaan ei ollut mitään asiaa lasten pahimpien sairaspäivien aikana - ja lanka oli saatava HETI). Todellinen pelastus tuli kuitenkin lenkkikaverini muodossa. Kerrottuani aikeistani neuloa sukkia hyväntekeväisyyteen - ja tietysti lankapulastani - hän lupasi lahjoittaa minulle kaikki ne langat, joista oikeastaan halusi päästä eroon. Tässä on saldo:

1881810.jpg

Hirviölankojen (mm. Teddy ja muu sekalainen seurakunta enemmän tai vähemmän keinokuitulankoja) lisäksi lahjoitussäkki sisälsi ällistyttävän määrän villaa, käsikopelolta ainakin kasan Seiskaveikkaa, Nallea, Woolia ja Huopasta. Kysyin kyllä puolen tusinaa kertaa, onko lenkkikaverini aivan varma, että haluaa luopua kaikista näistä langoista. Hän tuntui olevan tyytyväinen päästessään eroon "rahvaslangoistaan" siirryttyään jonkin aikaa sitten Tosineulojien Laatulankoihin. Minä luulen keksiväni käyttöä myös Hirviölangoille, ainakin ajan kanssa. Villat menevät varmasti suurimmaksi osaksi hyväntekeväisyyssukkiin, mutta ehdin korvamerkitä muutaman langan myös omia lahjaneuleita (sukkia ja pipoja) silmälläpitäen.

Olisi ollut kohtuutonta ottaa vastaan tuollainen määrä lankaa kokonaan korvauksetta. Laukkufriikki lenkkikaveri ottikin ilolla vastaan ruskean ja pellavan sävyisen mielihyvälaukun. Taisin silti jäädä kiitollisuudenvelkaan - toivottavasti se kuittautuu ainakin osittain hyväntekeväisyysneuleilla.