Bongasin Ravelryn Finnish Knitters -ryhmän keskusteluista vinkin, jota en voinut ohittaa kokeilematta: kuinka päätellä sukan kärki neuloen silmukoimalla. Tekniikan on ansiokkaasti kuvannut suomeksi Stitsailuja-blogin Tarja. Aikaisemmin olen käytellyt neulaa ja omaa päättelykykyäni (vaikkakin tähän ns. Kitchener stitch -tekniikkaan on myös sanallisia ja kuvallisia ohjeita), mutta useimmiten onnistun pujottelemaan langan tylpästä kanavaneulasta huolimatta jossain vaiheessa säikeiden välistä, jolloin tiedossa on ikävää purkamista ja äänetöntä kiroilua. Niinpä neuloen silmukointi kuullosti vastustamattomalta - sellaiseksi se osoittautuikin. Nämä lasten serkkutytölle menevät sukat toimivat ensimmäisinä testikappaleina uuden päättelytekniikan suhteen:


Kokoluokkaa 34-35 (48 s, 3 mm puikot ja noin 65 g Gjestal Maijaa). Joustinneule on 2 o, 1 n ja siinä on jokaisella kerroksella seuraavaan oikeaan "raitaan" siirtyvä langankierto, joka on nostettu oikeiden silmukoiden yli.

Kärjestä tuli aivan ommellen silmukoidun näköinen ja tekniikka oli helppo. Lähikuvassa näkyy myös tuo spiraalina kiertävä langankiertosysteemi. Se olisi ollut taatusti paljon parempi, jos nostoja olisi ollut samassa kohdassa kahdella peräkkäisellä kerroksella, nyt lopputulos jäi aika vaatimattomaksi. En kuitenkaan jaksanut purkaakaan ensimmäisen sukan vartta enää, olinhan aloittanut näitä lasten serkkutytön sukkia jo useamman kerran. Hän kun tilasi erilaisista ehdotuksistani huolimatta "ihan tavalliset villasukat", tämä vain vaivoin erottuva mallikuvio ei häirinne pahemmin.