Vietin puolet lankahamsterikuusta opiskelujen vuoksi 150 km:n päässä perheestäni, niinpä minulla oli tavallistakin enemmän aikaa neuloa iltaisin. Innostuinkin tarttumaan joulun alla SYT-lahjaksi saamaani Lankakomeron 22 Leaves Shawletten ohjeeseen ja samaiseen kirpparilankaan, josta ehdin jo neuloa Lumi-huivin.

1343401427_img-16e5bb4bbbe67d23c731930b2

Lankaa tähän pikkuhuiviin kului 3 mm puikolla neulottuna vain 41 g. Huivin neulominen vaati tavallista enemmän keskittymistä eikä pienimuotoisilta purkamisoperaatioilta voinut välttyä. Oman lisämausteensa neulomiselle toivat melkolailla syvälleluotaavat keskustelut, joita kävin iltaisin siskoni kanssa samalla kun neuloin, sillä majailin tuon kaksiviikkoisen nimenomaan hänen nurkissaan.

1343401422_img-0d60f34eae2de5a74cd6237a5

Kaunishan tämä huivi on, vaikka ehkä sittenkin omaan makuuni malli muistuttaa hiukan liikaa pöytäliinaa. Mielleyhtymä ei ole kaukaa haettu, kertoohan suunnittelija muokanneensa huivimallin juuri pitsisen pöytäliinan ohjeesta. Pingotin huivin reilusti kaarevaksi, joten se pysyy kauniisti hartioilla ilman mitään kiinnitystä. Äitini lupautuikin antamaan lehtihuiville rakastavan kodin ja huivi onkin jo kerännyt kehuja mm. senioritanssitunneilla.

P.S. Kuvausrekvisiittana käytetty tuoli näytti alunperin tältä:

1828915.jpg

Ostin aikanaan tuolin kymmenellä eurolla kunnostamista varten. Oma innostus kuitenkin hiipui ensimmäiseen tuoliin pitkälti siksi, etten pystynyt tekemään kunnostustöitä kunnolla pitkäjaksoisesti kerrallaan. Onneksi eläkkeellä oleva isäni on innokas puukäsitöiden tekijä ja hän otti projektin ilomielin omakseen. Iloiseksi yllätykseksi myös tämän tuolin maalikerrosten alta paljastui tummaksi petsattu puupinta, joka hiottiin tarkoituksella kuluneeksi ennen lakkausta. Tuoli palvelee nykyään yöpöytänäni ja satunnaisena neuleiden kuvausrekvisiittana. Myös tuo ensimmäinen tuoli on saanut lakkapinnan ja sen istuinosa on korjattu odottamaan sopivaa tummaa petsiä ja lakkausta.