Käsityöharrastukseni on kuin Saunalahden mainos, järkeä vailla. Puikoilta nimittäin putoilee huiveja toisensa perään, ja vaikka osalle on jo saaja katsottuna, osan neulon vain silkasta intohimosta tai jopa pakkomielteestä huivineulontaan. Tällä kertaa esittelyvuorossa on Ann Lundbladin Nypon (Ravelry-linkki ilmaisohjeeseen), johon törmäsin etsiskellessäni sopivaa ohjetta alkuvuonna Lankakauppa Kujeesta ostamalleni Colinette Jitterbugille.

Heti mallin nähtyäni ihastuin huivin hieman tavallisuudesta poikkeavaan muotoon sekä yksinkertaisen pitsin ja sileän neuleen yhdistelmään. Ylöspäin kaartuva huivi on peruskolmiota helpompi asetella kauniisti ja toisaalta langan kirjavuus kaipasi selvästi melko yksinkertaista mallia.

Ohje oli helppo ja selkeä, lanka ihanan pehmoista, sileää ja jonkin verran joustavaa ja väri aivan kertakaikkisen upea syvä viininpunaisen ja vadelmanpunaisen liitto, joten huivin neulominen oli puhdasta nautintoa. Yksi vyyhti riitti juuri sopivasti ohjeen mukaiseen huiviin, vain muutama hassu gramma jäi 110 gramman vyyhdistä jäljelle. Lanka värjäsi sormia neuloessa, mutta yllättäen pingotusta edeltäneeseen liotusveteen ei väriä irronnut käytännössä lainkaan.

Ruusunmarjasta kuoriutui siis paremminkin karpalo tai puolukka, mutta yhtäkaikki oivallinen läksiäislahja yhdelle kuopuksen hoitotädeistä. Nyt on hoitotätien kevät-/läksiäislahjat neulottu, joten vähitellen olisi aiheellista ottaa puikoille myös (lahja)sukkia. Paha vain, ettei ainakaan tämän postauksen kirjoitushetkellä sukkien neulominen kiinnostanut pätkääkään...