Luovuin lopullisesti huopuneen neulehupun saneeraamisesta (lähempi tarkastelu osoitti, etten ollut yrittänytkään neuloa sisäosaa uusiksi, sillä se olisi vaatinut koko neuleen purkamista ja uudelleen neulomista). Sisäosan puuvillaneule oli kuitenkin niin siistissä kunnossa, että se piti tietysti ottaa talteen ja kehittää hetimiten tarvekin sille. Koska purkulangasta ei sellaisenaan saa siistiä neulomalla, päätin tarttua virkkuukoukkuun ja toteuttaa vapaalla assosiaatiolla kaulahuivin.
Lanka on merseroitua puuvillaa, vastannee paksuudeltaan suunnilleen Novitan Kotiväkeä, joten omistamistani koukuista 2,00 oli lähinnä sopiva. Meneillään oleva anoppilaviikonloppu mahdollistaisi periaatteessa työn vauhdikkaankin etenemisen, mutta kädet eivät tunnu tottumattomuuttaan kestävän tuntitolkulla virkkaamista - vasemman käden etusormen ylin nivel ehti jo kipeytyä kiitettävästi. Onneksi pakkasin mukaan myös neulomisvehkeitä - ensimmäinen Pipoapu-pipo ehti jo valmistua, siitä(kin) kuva jahka kotiin ehditään. Neulomiseenkin pitäisi kehittää lisää turnauskestävyyttä, nyt oikean käden sormet tuppaavat puutumaan. Tekniikkalajeja nämä käsityöt...
Kommentit