Toinen ja samalla viimeinen Sukkasatokuukausi taipuu loppuaan kohti. Olen uskollisesti nitkutellut hyväntekeväisyyssukkia niistä naapurin lahjoituslangoista, joiden suinkin saattoi kuvitella sopivan sukkiin.



Näissä sukissa lankana on Florica, jota neuloin 2,5 mm puikoilla. Yksiväriset ovat Tuulan sukkia, tosin vähennetyin silmukoin (9 s/puikko) ja kerroksin (9 krs 2o, 2n ja välissä 3 krs n + 3 krs o + 3 krs n), näillä parametreilla syntyi vauvalle (vaan ei sentään ihan vastasyntyneelle) sopivat sukat. Isommat sukat on mukailtu Igu*leen sivuilla olevan ohjeen mukaan 44 aloitussilmukalla, koko lienee passeli 1-2 -vuotiaalle. Kaksi kerää riitti ongelmitta kolmiin pikkusukkiin.



Musta-oranssit Tuulan sukat saivat värinsä perusteella heti nimekseen Sukulakusukat. Ne on neulottu kuten harmaat ja oranssitkin serkkunsa. Oranssi loppui kokonaan, mustaa jäi vielä toisiinkin pikkusukkiin. Valko-ruskeat sukat ovat naapurin jämä-Seiskaveikkaa, valkoinen olikin ilmeisesti sekundaa jo syntyessään, sen verran nukkaista se oli. 36 silmukalla ja 3 mm puikoilla kokoluokka lienee jossain 28:n tietämillä, kuvittelisin. Varret jäivät vähän nöpöiksi, ruskeaa olisi kyllä riittänyt muutamaan lisäkerrokseen, mutta kun puikoilla varsi näytti ihan riittävältä, tulin päätelleeksi vähän ennen aikojaan. Teräkin on vähän leveä eli oikeastaan tulossa olisi ollut isommatkin sukat. Näiden sukkien myötä opettelin kärjestä aloitettujen sukkien kiilakantapään, joka olikin tosi miellyttävä tuttavuus. Ensikertalaisena oli kuitenkin vähän hankala hahmottaa kiilalevennysten sopivaa aloituskohtaa, siitä tuo terän jonkin sortin epäsuhta suurimmaksi osaksi kai johtuu.

Näiden sukkien myötä hyväntekeväisyyssukkasaldo ylittänee jo 15 parin rajan. Hyvänä tavoitteena voisi pitää 20 parin rajapyykkiä Sukkasadon loppuun mennessä. Vielä ei ole sukkainto hiipunut, vaikka muitakin käsitöitä tekee mieli väkertää välillä. Vaan korjausompelupino sen kun kasvaa ja omenat tahtovat jäädä säilömättä, kun ei malta neuleita käsistään laskea kuin pakon edessä...