Vähintään joka toinen vakavammin otettava virkkausbloggaaja on tehnyt ET-lehden (10/2007) kesäkassin, siltä ainakin jossain vaiheessa tuntui. Minäkin kiinnostuin kassimallista, mutta aloittaminen viivästyi paristakin syystä. Ensiksi piti saada jostakin ohje, netistä en sitä löytänyt - onneksi on kirjastot ja kirjastojen lehtiarkistot, josta tälläkin kertaa löytyi pelastus. Sen jälkeen podin kroonista lankapulaa siihen saakka kunnes ystäväni lahjoitti nämä langat. Niin näkin päivänvalonsa ensimmäinen täysin ohjeen mukaan virkkaamani kassi:

Vihreää puuvillalankaa (paksumpaa kuin Kotiväki, mutta reilusti ohuempaa kuin Tennessee) kului 2,0 mm koukulla virkattuna noin 160 g. Tykkäsin lopputuloksesta, vaikka se onkin omaan makuuni liian matala ja lyhythihnainen. En kuitenkaan uskaltanut riskeerata langan riittävyyttä jatkamalla kassia syvemmäksi, näin tehdenkin lankaa jäi jäljelle vain 20 g. Olkahihnaa olisi toki voinut virkata pidemmäksi, mutta silloin kassin mittasuhteet olisivat minusta kärsineet. Langan lahjoittaneen ystäväni teini-ikäinen tytär pitää kovasti virkatuista kasseista, joten tarjottelen tätä ensimmäisenä hänelle. Mallin innoittamana mielessä pyörii jo erilaisia muunnelmia, mikään jäljellä olevista langoista kun ei yksin riitä samanlaiseen saati syvempään kassiin. Ehkäpä kehittelen raidallisen rantakassin, iloisia kesävärejä kun on mukavasti tarjolla.