Pohdin lorupussiasioita ja lueskelin pikaselauksella eräänkin runon, värssyn ja lorun. Illalla jostain pulpahti riimejä, jotka oli pakko kirjoittaa ylös. Lopputulos oli omasta mielestäni varsin herttainen.
Voiko suurempaa olla, voiko ihanuutta, kuin nuuhkia vauvaa ihan uutta? Nuo pienoiset varpaat, supussa suu, kun otsalle hiuksensa kihartuu. Silmänsä sulkee ja unien maahan hän huolista vapaana matkata saahan.
Kurkistus kohti neljääkymmentä käyvän akateemisen alanvaihtaja-opiskelijaäidin kätten töihin - ja joskus päänkin sisään. Neuleita, virkkauksia ja ompeluksia enimmäkseen sekalaisista second handina hankituista materiaaleista. Intohimoina etenkin sukat, pipot ja kassit, heikkoutena hyväntekeväisyyskampanjat.
Kommentit